Nordnet on ilmoittanut muuttavansa tiettyjen toimenpiteiden hinnoittelua. Käytännössä muutokset tarkoittavat hintojen korotuksia. Muuttunut hinnoittelu aiheutti tietysti foorumeilla tietynasteista ”parran pärinää”, mutta suuremman metelin aiheutti superluottoon tehtävät muutokset.

Superluoton kultatason pitääksesi saa käytössäsi olla jatkossa vain 20% (ennen 40%) salkun lainoitusarvosta. Tilannetta helpottaa hieman se, että jos salkkusi on ”laajasti hajautettu”, niin salkkusi lainoitusarvo nousee hivenen. Oma tilanteeni on suhteellisen stabiili. Olen pitänyt lainoitusarvon noin 20% tasolla, koska olen halunnut pitää varmuusvaran sille, että salkkuni säilyy myös jatkossa kultatasolla (vaikka osakkeiden hinnat laskisivat, lainoitusarvot laskisivat jne.). Sen verran tämä muutos kuitenkin vaikuttaa, että koska haluan pitää kyseisen varmuusvaran myös jatkossa, on seurauksena se, että jatkossa salkkuni velan määrä on jossakin 10-15% tietämissä.

Tämä muutos aiheuttaa sen, että jatkossa joudun miettimään, onko kyseisellä summalla enää mitään väliä. Summa muuttuu salkkuni kokoon suhteutettuna niin pieneksi, että on vähän siinä ja siisnä, maksaako näinkin pienimuotoinen ”leikkivelka” enää vaivaa. Joka tapauksessa tämä tarkoittaa, että minun osaltani lainan määrä on euromääräisesti jatkossa pienempi = Nordnetin tuotot putoavat. Minun irtoeuroni per kuukausi eivät toki vaikuta Nordetin keräämiin tuottoihin yhtään mitään, mutta kysymys kuuluu, kuinka moni muu tekee saman päätöksen?

Minun silmissäni Nordnetilla on ollut kolme huipputuotetta:

1, Superluotto

2. Valuuttatilit

3. Superrahastot

Tässä muutoksessa yhtä näistä tuotteista, jos ei nyt täysin pilattu, niin ainakin rampautettiin vakavasti. Kysymys kuuluu, miten noille kahdelle muulle tuotteelle käy? Nordnetilla on toki täysi oikeus näihin muutoksiin ja kuten näissä sijoitusblogeissakin taajaan muistutetaan, niin osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Nähtäväksi jää, tuottaako tämä muutos todellista voittoa vai onko kyseessä Pyrrhoksen voitto. Jos suomalaiset asiakkaat keventävät salkkujensa lainoitusastetta ja kuumaverisimmät vaihtavat välittäjää kokonaan, niin lopputulos voi näyttää hyvinkin epäedulliselta,

Minä säilyn jatkossakin Nordetin asiakkaana, mutta tämä muutos tulee vaikuttamaan a) velan määrään b) kaupankäynti-innokkuuteen. Jatkossa kivijalkapankkini rooli varsinkin kotimaisten osakkeiden ostoksissa tulee korostumaan.

Ei kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan tai haudata päätä hiekkaan. Tälläiset muutokset kuuluvat pelin henkeen, eli ei muuta kuin laskin käteen ja miettimään miten tätä peliä jatkossa pelataan. Ei tämän ihmiset pidäkään olla aina helppoa!

Pitäkää toisistanne huolta.

Lokakuu oli ja lokakuu meni. Kuukautta värittivät Nokian, Nordean ja omassa salkussani myös Wärtsilän vähemmän mairittelevat osavuosikatsaukset. Kuukauteen mahtui osinkoja, yksi myynti ja pari ostosta. Osingot näkyvät alla taulukossa, joten ei niistä sen enempää, mutta pienet analyysit myynnistä ja ostoista.

Nokia Oyj ilmoitti osavuosikatsauksessaan heikot talousluvut, mutta suurempi pettymys minulle oli, että yritys ei aio maksaa ainakaan kahden seuraavan kvartaalin aikana osinkoa. Tämän johdosta osake joutui minun osaltani myyntilistalle ja möin osakkeeni (500 kpl) 3,391 euron kappalehintaan.

Olen aikoinaan ostanut Nokiani noin 3,70 euron hintaan, joten tappiollehan osakkeet jäivät, mutta eivät niin pahasti, että jaksaisin sen takia menettää yöuneni. Tämä manooveri menee sen piikkiin että sijoitussuunnitelmani mukaisesti omistan osakkeita jotka maksavat (mielellään kasvavaa) osinkoa. Nokia lopettaa osinkojen maksamisen = minä lopetan osakkeen omistamisen. Tämä menee taas kategoriaan ”tee mieluummin jotain kuin jää tuleen makaamaan”.

Nordean olematon määrä (10 kpl) ja hieman suurempi Sampo (100 kpl) jäivät salkkuuni, koska ne eivät lopeta osinkojen maksamista kokonaan ja niillä osingot ovat itse asiassa edelleen korkealla tasolla. Jatkossa jää nähtävästi, saavatko ne vakiinnutettua osinkonsa tason vai onko edessä edelleen jatkuvat hiipuminen.

Ostoksista ensimmäisenä ostin 25 kpl Coca Cola Companyn osakkeita hintaan a 53,445 USD. ”Kokis” menee kategoriaan defensiiviset ostokset, eli vaikka markkinat tahmoisivat niin oletan että Coca Cola menestyy myös jatkossa.

Toisena ostoksena ostin 40 kpl Omega Heathcare Investorsin hintaan a 43,745 USD. Tämä ostos menee ”korkean osingon ostos”. Osakkeen hinta on ollut mukavassa nousussa, mutta enemmän osakkeessa kiinnosti osinkotaso. Sanotaan vaikka, että tämä oli salvaa haavoihin, jotka Nokia, Nordea ja Sampo aiheuttivat.

 

Osingot:

Telia Company	46,60	EUR
Telus	23,91	CAD
Coca Cola Company	10,20	USD
Realty Income Corp	4,81	USD
Illinois Tool Works Inc	9,10	USD
W,P, Carey Inc, REIT	35,22	USD
Cisco Systems	17,85	USD
Bank of Nova Scotia	19,12	CAD

Osingot ovat suomalaisten osakkeiden osalta netto-osinkoja, eli niistä on vähennetty verot. Ulkomaisten osakkeiden osalta summista on vähennetty 15% ennakonpidätys.

Summat ilmoitan siinä tahdissa kuin ne ilmaantuvat tililleni. Ulkomaisten osinkojen suhteen voi mennä muutama päivä, ennen kuin ne näkyvät tililläni (ainakin Nordnetin tapauksessa).

Muuta

Erityismaininta kuuluu Sampolle joka ilmoitti myös laskevansa osinkoaan. Kari voisi tulla nyt selittämään, että tätäkö se hänen mainostamansa ”visuaalisesti kauniisti kasvava osinko” tarkoittikin. Vika ei ole vain Sampossa, suomaisia osakkeita vaivaa osinkosijoittajan näkökulmasta yleisestikin liika innokkuus: ensin nostetaan osinkoja x vuotta todella nopealla tahdilla ja sitten yksikin heikompi vuosi aiheuttaa osingon voimakkaan laskun tai jopa sen, että osinkoa ei makseta ollenkaan. Yritä siinä sitten olla osinkosijoittajan ominaisuudessa omistajana mukana…

Tähän kuukauteen en etsinyt musiikkia, mutta pitäkää siitä huolimatta toisistanne huolta 🙂